Kuvan esteiden välimatkat ja kulmat eivät välttämättä vastaa ihan todellisuutta. Koutsi sääti radan sen mukaan miten se näytti hyvältä oikealla radalla. Osa kulmista  saattoi olla hankalampia, osa helpompia.

- TRa

Idea nro 11 kepeille oli kääntää koira jo ennen hyppyä oikeaan linjaan, mistä lähetettiin koira kepeille. Varmasti nopein tapa, mutta ei ihan niin helppo jos koira ei olut varma keppien hakemiessa tästä kulmasta. Moni joutu otamaan koiran ensin haltuun ja lähettämään koiran kepeille, toimiva, vaan ei niin nopea. Toinen idea oli, että jos koira osasi mennä kepit itsenäisesti loppun asti kohti seinää pääsi tekemään sujuvan ohjauksen, esim valssi 13 ja 24 väliin. Se ei vaan mitenkään onnistunut jos koiraa piti "vahtia" kepeillä, että menee loppuun ja aika monen kohdalla näin oli. Kaikki sai siis ainakin jostakin osa-alueesta kotiläksyjä. Mikään koira ei osannut hakea itsenäisesti keppejä nro 23, joten tiilanteesta selvisi parhaiten kun ehti tehdä valssin 20-21 väliin ja pääsi näin ollen edelle ja ohjaamaan kepeille "nenästä kiinni". Muuten radalla opiskeltiin lähinnä oikeaa rytmistystä ja linjausta hypyille (=vekkejä jne.).

-TRa

Tässä alku oli osittain varastettu maxi3:n sunnuntain kisaradalta (tuomarina Esa Muotka), missä monella (kuten allekirjoittanut) oli suuria vaikeuksia. Treeneissä kaikilta tuo sujuikin paljon paremmin kuin keskimäärin kisaajilla. Mineillä suurin ongelma syntyi 5-6 välissä. Sinne ehti ja pystyi tekemään valssin, mutta samalla liike vei helposti koiran hypylle 13, eikä koira tullut kunnola vetoon kutoselle. Maksit suoriutui tästä paremmin, pääosin takaaleikkaamalla, Tero kokeili menestyksellä myös valssia. Muuten ei radassa mitään suuria ongelmia kenelläkään ollut, myös okserin rima pysyi hyvin ylhäällä, mitä tuolla kuviolla oli vähän haettu haastetta, eli käännöstä okserilla, kun looginen este näkyy nenän edessä, mitä ei mennäkään suoraan. Muutamia eri ohjausvaihtoehtoja kokeiltiin eri paikkoihin. Ja ainakin Anu ja Tero vetäisivät koko 26 esteen radan vähintään kerran hienosti nollana läpi.

- TRa

Radassa varmaankin se mielenkiintoisin kuvio oli puomilta esteet 9-14. Tässä oli eri vaihtoehtoja ohjaukselle. Ehkä perinteisin oli, että teki takaaleikkaukset sekä hypyillä 12 että 13. Tämä tuskin silti kenellekään oli se nopein.  Parempi (= nopeampi) tapa oli tehdä persjättö 11 ja 12 väliin ja tiukka takaaleikkaus esteelle 13. Tässä piti muistaa linjata jo ennen 12 koira kohti estettä 13 valmiiksi. Jotkut onnistuivat tekemään myös kumpaankin väliin persjätön ja vielä valssi ennen keppejä. Vaati jo joko hieman rauhallisemmin etenevän koiran tai turkasen nopean ohjaajan ;) Ja erilaiset kombinaatiot näistä myös mahdolllisia. AIkavertailuja ei ehditty ottaa mutta mutu-tuntumalla se perjättö+takaaleikkaus 13:lla useimmiten se nopein. Ja koska omat treenini oli heti tämän perään, siellä Samuja Taru keksivät vielä yhden mielenkiintoisen tavan suorittaa kuvio, nimittäin leieröimällä suora putki, tekemällä päällejuoksun 12:lla ja valssi vielä ennen keppejä, huimaa! Tarulla varmasti nopein tapa. Satiaisen kanssa itsekin sitä kokeilin, vaikka en uskonut onnistuvani, koska Satis on niin huono irtoamaan, varsinkin muurille. Yllättän se epäilystäni huolimatta onnistuikin heti laakista, niin ne vanhatkin koirat joskus yllättää. Uskoisin silti Satiksen kohdalla, että se nopein tapa oli se perjättö 11-12 välissä ja tiukka takaaleikkaus 13:lla, tuntui tosi sujuvalta ja Satis vaan kulkee nopeiten vedättämällä ja taas kääntyyy tiukasti takaaleikkaamalla. Böödin kanssa tuota piti ensin palkata lelulla hypyn 10 takana, mutta sen jälkeen alkoi sujua koko kuvio leieröimällä ilman palkkaakin. Mutta nyt menee off-topic, tiistain treeniläisistä piti kertoa...  siellä kukaan ei kokeillut leieröimistä, ei vielä tullut tuossa vaiheessa edes mieleen ehdottaa kenellekään.

Persjätössä esteillä 11-12 sisälsi sen riskin, että jos vain pelkästään juoksi muurin jälkeen kovaa ja unohti ohjata, saattoi koira lukea lähtöhypyn väärinpäin herkästi. Siksii osa ohjaajista varmisteli estettä 11 huolelliseti eikä enää ehtinyt 12:lla muuta kuin takaaleikata. Ja siitä taas päästiin siihen, että osalle tuli kyllä paljon kotiläksyjä takaaleikkauksista, olivat aika luvattoman huonoja, eli koirat kääntyi väärään suuntaan, varsinkin 13:lla, kyselivät paljon, vauhti stoppasi kuin seinään jo esteellä 12, kun ei edes ollut vielä tiukka käännös jne. Toinen kotiläksyjä aiheuttanut kohta oli kepit seinää kohti, moni kyllä selvisi siitä tosi hienosti ja koirat pujotteli ihan yhtä hyvin, kuin jos olsi jatkettu eteenpäin. Mutta osa koirista tuli kepeiltä pois tai ainakin hidasteli viimeisiä välejä paljon. Eikun palkkaamaan vaan tuosta ja paljon, että kepit loppuu "ei mihinkään"...

Alusta vielä sen verran, että rengas kannatti ottaa takaa vastaan ja kääntää hypylle 6 ilman takaaleikkausta. Yleensä jos renkaan vei oikealta puoleta ja takaaleikkkasi hypyllä, se vei turhaan vauhtia, jopa koirat saattoi kääntyä väärin kohti keppejä tms. Okseri ei tuntunut aiheuttavan kenellekään vaivaa, vaikka se hypättin kohti "väliaitaa", hyvä! Sen sijaan keinu viistosti seinää kohti aiheutti vähän päänvaivaa, jos sieltä halusi etumatkaa. Toisaalta taas todettiin, että nopein tapa jatkosta taisi kaikilla olla se, että juoksee vain A:n oikealta puolelta ohi ja työntää A:n edelltä putken oikeaan, eli vasempaan päähän. Tällöin ei vaan saanut olla yhtään jäljessä. Varsinkin juoksu A:lla. Pohdittiin myös monen kohdalla juoksu A:n opettamista, minä tietenkin varauksettomasti kaikille suosittelin. Varsinkin silloin tuo ohjaustapa oli ehdottomasti nopein ja varmin, turhat puolen vaihdot ennen A:ta vaan sotkivat rytmiä tekee ne sitten valsilla, persjätöllä ja varsinkin takaaleikkaamalla ennen A:ta.

Lopusta vielä, että parhaiten taisi kaikilla kääntyä koira esteelle 21 lyhyeltä suoralta putkelta kun teki siihen valssin ja jatko myös näin sujuvin. Siihen ehti hyvin, vaikka moni sitä etukäteen epäili ja teki ensin tökeröhkön takaaleikkauksen,  kun otti vaan reilusti hyvin etumatkaa putken 18 jälkeen.

Kovasti tuntuivat tiistailaiset tykkäävän vauhdikkaasta radasta ja paljon jäi mietintämyssyyn varmasti monelle, hyvät takaaleikkaukset, missä niitä kannattaa ja missä ei kannata käyttää, perjättöjen oikeat rytmittämiset, kepit loppuun asti, juoksu A jne. Koutsillekin jäi hyvä fiilis, varsinkin kun pääsi sitten itsekin omilla samaa rataa kokeilemaan.

Radan alku on EO:sta minien joukkuehyppäriltä. Se on suunnilleen samanlainen putkelle 8 asti. Radassa ei mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia ollut kenelläkään. Hyvin meni ja variaatioitakin löytyi. 2-3-välissä koirien käännös tahtoi vähän valua ja ne joutuivat korjaamaan linjaa kolmoselle. Putki 5 ohjattiin pääasiassa ulkokautta ja melkein kaikki ehtivät kipaista putken jälkeen persjättöön. Keppien lähetystä tehtiin molemmin puolin. Soile lisäksi persjätöllä 10-11-väliin. Hypyn 17 takaakiertoon ehtivät kaikki, myös Paula supernopean Maisan ja raskausmahan kanssa ;) Loppupyörityksiin kokeiltiin vähän erilaisia ohjauksia, hypylle 25 takaakierto-persjättöä ja pakkovalssia, hypylle 26 niistoa, viskiä, pakkovalssia ja saksalaista ja hypylle 29 niistoa, pakkovalssia ja jyrkkää päällejuoksua.

-Anu

Ratana oli hieman eurooppa henkinen; isoja ja pieniä estevälejä. Teemana oli vauhti. Vauhti ei tarkoita ainoastaan sitä, että ohjaaja juoksee minkä jaloistaan pääsee. Vauhtia on myös se, että koira hakee esteitä ja etenee. Niinpä rata on suunniteltu niin, että joisessa kohdassa voi ohjata koiran takana (paitsi esteväli 17-18 tehtiin valssilla). Radasta tuli siis samalla takana leikkaus ohjaustekniikkatreeni.

Koirakot saivat testata rataa myös omilla ohjauksilla ja niitä vertailtiin takana leikkauksiin. Suurimmalla osalla oma ohjaus oli nopeampi, joten takana leikkausta tulisi treenata lisää. Piipu yllätti ja teki takanaleikkaukset nopeampaa.

Rata suoritettiin siis näin:

1-4 koiran mukana kentän puolella (kannatti käydä aika pitkällä 3 esteellä, jolloin sai liikettä 4-5 väliin ja koira tuli vauhdikkaammin, kun ohjaaja liikkui), 5 takana leikkaus, 6 viski, 8 pois päin kääntö, 9 takana leikkaus, 12 takana leikkaus, 14 vippaus, juoksu 15 esteen vasemmalta puolelta, 16 takana leikkaus, 17-18 valssi,19 pois päin kääntö.

Oli kuulemma hyvä treeni. Hyvä välillä pakottaa itsensä ohjaamaan koiran takana.

-Outi

Ratapohjana toimi tällä kertaa Silvia Trkmanin tekemä piirros, jota hän oli käyttänyt 2009 pitäessään koulutusta Kirkkonummella. Samasta ratapohjasta oli montakin eri ratavaihtoehtoa, joista ehdimme tehdä kaksi erilaista. Ratapiirroksia en saa tähän liitettyä, mutta radat löytyvät seuraavan linkin takaa: http://www.agitokodogs.fi/yhdistys/Remmi_2_09.pdf (sivu 40, 1.rata ja sivu 41, 1.rata).   Pääasiallisena ideana radoissa oli saada rytmitys oikea-aikaiseksi ja koira hyppäämään hypyt oikeassa linjassa/suunnassa, jotta seuraavat esteet olisivat suoritettavissa. Paperilla "ei niin erityisen vaikealta" näyttäneet kohdat saattoivatkin yllättäen olla itse radalla hankalia ja lähes joka parilla tulikin yllätyksenä joitakin ansa esteitä, joita ei ehkä ollut rataantutustuessa vielä huomioinut.

Ensimmäisellä radalla eniten päänvaivaa tuotti viisi ensimmäistä hyppyä. Hyppy 4 meinasi väkisin valua pitkäksi ja osalle hyppy 3 oli vaikeasti löydettävissä, kun koira ei jarruttanut yhtään hypylle 2.

Toisella radalla taas yllättävän vaikea oli keinulle meno keppien ja A:n välistä. Lisäksi puomin jälkeinen takaakierto hyppy ja sitä seuranneet hyppy ja putki tuottivat pieniä ehtimisvaikeuksia osalle koirakoista.

Kaiken kaikkiaan radat sujuivat kuitenkin hyvin ja kaikki pääsivät suorittamaan radat hyvin alusta loppuun. Ja kun treenien aikana sai vielä nauttia "karkkiöverit" Ilonan ja Kirin ensimmäisen AGI-sertin kunniaksi, niin iltahan oli mitä parhain. ;-)

-Paula

Treenit aloitettiin aurinkoisessa säässä ja pieni radan pätkä siinä väsättiin tekniikkatreeniä varten. Outin ja Ollin upean EO-kisa menestyksen johdosta nautimme herkkutarjoilusta, Onnittelut mestariparille ja tsemppiä tuleviin kisoihin. ( = lisää herkkuja :) )

 Muutamia kohtia kelloteltiin nopeimman reitin löytämiseksi, mutta kesken treenin sää muuttui ja pääsimme nauttimaan "pienestä" sadekuurosta. Tästä johtuen paperilappunen johon aikoja kirjasin oli melko kirjava, joten aikoja ei tänne laiteta...

Neljä muunnelmaa tuosta samasta radanpätkästä tehtiin ja lisäksi välistävetoja.  

Vaikean avokulman yleisesti kaikki selvittivät varsin mallikkaasti, hyvä! Jos pituuden jälkeisellä takaakierrolla yritti ahnehtia, se kostautui helposti ja hyppy väärään suuntaan. Kenelläkään ei ollut jakoja tehdä persjättöä 13 putken ja renkaan väliin vaikka vielä rataantutuestumisessa ainakin Einari siitä haaveili. Jos yritti ottaa etumatkaa persjättöön, koira oli niin helposti A:lla. No hyvin onnistui siinä takaaleikkaus kaikilla, ei siinä mitään, mutta Einari keksi kyllä, että persjätön voi tehdä myös jo ennen putkea ja kiertää A ja putki yläkautta, no onnisitui, vaan kiirettä piti...  

Lopussa sai vielä miettiä kannattiko hypyn 18 jälkeinen osa viedä tuolla reitillä mitä kuvassa vai kiepsauttaa siivekeen ympäri. Taitaa siivekkeen ympäri pyöräyttäminen olla nopeampi useammilla, jotka sen sujuvasti osaa. Jos taas koira tykkää hypätä pidemmälle ja vinosti, voi tuo toinen olla nopeampi. Aikoja ei nyt tullut kellotettua, kun kello reistaili.

Ohessa ratapiirros:

- TRa