Keskiviikon treeneissä olivat mukana Minna ja Tazma, Anu ja Teppo, Kaisa ja Ella, Liisa ja Sumu sekä Tero ja Pörrö.
 

Ohjaustekniikaksi olin valinnut persjätöt, mutta radalla tehtiin monenmoisia kuvioita. Miniohjaajakouluttaja Elina oli myös haasteen edessä kun ryhmän koostumus oli 80% nopeita maxikoiria, joten otettiin reeni tässäkin roolissa oppimisen kannalta.
Esteillä 3, 4 ja 5 kokeiltiin useitakin erilaisia variaatioita. Ennen keinua tehtiin joko valssia tai persjättöä. Persjättö piti vaan tehdä rohkeasti ja ajoissa, jolloin keinulle sai hyvän linjan ilman valumista. Piirroksesta poiketen keinun ja edeltävän hypyn etäisyys oli jonkin verran pidempi. Keinun alustulossa putki oli tyrkyllä ja ohjaajat liikkuivat kohti keppejä jyrkässä kulmassa, joten keinun alustulo jäi helposti vinoksi ja varastamistakin nähtiin. Kepeillä vahvistettiin koirien itsenäistä pujottelusuoritusta poispäin radan keskustasta. Toistojen myötä huomasi nopeaa kehitystä monella. Jos tämä oli jo hallussa, itsenäisen keppisuorittajan kanssa pääsi jo hyvin ennakoimaan hypylle 6.
Putken ja A:n erottelu tuotti muutamalle parille päänvaivaa molemmilla "kierroksilla". Vaikka hyppy 6/16 oli suorassa linjassa A-esteelle, koira saattoi siitä huolimatta irrota voimakkaammin putkelle. Ohjaaja sijainnilla oli tässä iso rooli. Jos ohjaaja ajautui liian lähelle muuria, vaikeuksia tuli helposti hypyllä 16. Vastakäännös sai siksikin olla napakka, ettei koira lähtisi hakemaan keppejä. Hypyllä 11 haettiin mahdollisimman tiukkaa kääntymistä A-esteelle. Hyppy numero 8 oli juuri sopivasti tyrkyllä, moni koira noteerasi sen, vaikka ei suorittanutkaan väärää estettä.