Maaliskuun viimeisenä perjantaikouluttaja toimi Elina. Radaksi olin valinnut Salme Mujusen kolmosluokan radan hieman muokattuna versiona. Alun haasteena oli kepeille vienti, tyrkyllä olevat putket eivät tuottaneet näille koirakoille vaikeuksia. Tärkeintä tässä oli huomioida, ettei ohjaaja peitä ekaa keppiväliä. Seiskahypyllä suurin osa teki takaakiertovalssin, mutta takaakiertopersjättö toimi myös hyvin. A:n jälkeiseltä putkelta tultaessa piti muistaa ottaa koira oikeasti mukaan, ettei se lue edessä olevaa hyppyä. Keinu oli kohti tyhjyyttä ja suoraan seinää päin, joka lisäsi hieman koirien epävarmuutta suorittaa este itsenäisesti, joten tätä otettiin muutaman kanssa vielä erikseen. Radan haastavin paikka oli monien ohjaajien mielestä kohta 11-14. Vaihtoehtoina oli välistävedot esteillä 12-13 tai takaakierto-saksalainen yhdistelmä, jossa sai sitten enemmän kiiruhtaa esteelle 14. Hypyillä 14-15 kokeiltiin sekä takaakiertovalsseja että takaakiertopersjättöjä ja näiden yhdistelmiä.