Keskiviiikona treenattin teemalla tekniikka. Paikalla olivat kaikki muut keskiviikon valkkuryhmäläiset, paitsi sairaslomalaista Spottia ja Pekkaa tuurasi Tinka ja Soile. Eli paikalla maksit Tinka&Soile, Wäinö&Miia, Isla&Laura, Raita&Mappe, Into&Kati ja minikoirakkona Nipsu&Anu. Koutsina toimi Tommi ja kirjurina tytär Sanna. Ideana oli tehdä muutama lyhyt radan pätkä (ehdittiin 2, muut 2 jäi kotitehtäviksi) ja kellottaa niistä oleellinen osa, missä oli eri vaihtoehtoja, ei pelkästään ohjaukselle, vaan erilaisia reittejä kummalta puolelta muutamaa hyppyä ohjaa koiran seuraavalle esteelle. Radat päättyivät keppeihin (paitsi kotitehtäväksi jäänyt rata 4). Alun 3 estettä oli kaikille radoille sama, ja niiden tarkoitus oli ainoastaan se, että ohjaaja ei päässyt taktikoimaan liikoja jättämällä koiran ja siirtymällä valmiiksi kinkkisiin kohtiin. Aika siis otettiin vasta kolmannen esteen ylityksestä ja päättyi koiran kuonon ohittaessa kolmas pujottelukeppi. Näin ollen optimaaliseen hyppykuvioiden ohjauksen aikaan  ei voisi vaikuttaa koiran ehkä erilainen pujottelunopeus eri kerroilla tai sama alkukuvio eri tempolla. Tarkoitus oli siis kisata itseään vastaan ja löytää kullekin kuviolle omalle ohjaukselle ja omalle koiralle sopivat optimaaliset reitit ja optimaalinen ohjaus.  Aloitettin radalla 1:

Esteiden välimatkat, eikä varmaan ihan kulmatkaan, vastaa 100% kuvaa. Voi nähdä, että hypyt 5 ja 6 oli mahdollista kiertää kummalta puolelta halusi. Kokeiltiin erilaisia variaatioita. Kaikilla näytti siltä, että hyppy 5 kannatti ottaa oikealta, keppien puolelta kutoselle. Myös vasemmalta puolelta se onnistui, jos ei saanut koiraa ohjattua läheltä keppejä kutoselle, mutta se oli kyllä hitaampi tapa. Sen sijaan hyppy 6 ei ollut ihan niin selvä. Ainakin Wäinöllä ja Islalla tuntui olevan nopempi tapa, vaikka reitti hieman pidempi kierrättää se oikealta puolelta hieman pahassa kulmassa kepeille. Tämä johtui siitä, että jos koira hyppäsi kutosen niin vinoon, että oli jo valmiina kääntymään siltä puolelta, niin kääntäminen toiselle puolelle vei aikaa, vaikka pujotteluun lähtö olisikin helpompi ja matka lyhyempi. Ja ongelmia tuotti myös se, että jos ohjaaja siirtyi vitoselta liian aikaisin kutoselle kääntämään koiraa, koira haki kepit. 

Vaikka tässä kisattiinkin itseään vastaan, niin koska kirjuri oli niin huolellinen, että kaikki ajat olivat ylösotettuina, niin kai pakko mainita, että parhaan ajan tällä radalla tekivät Nipsu 5.62s. Este 5 oikealta puolelta ja 6 vasemmalta (piirrustuksesta katsottuna). Makseissa kovimmin tykitti Into 6.03 s samoilla reiteillä, erot oli makseissa pieniä, kolmikko Tinka, Raita ja Wäinö oli vain noin parin kymmenyksen päässä, Islalla tuli vähän enemmän "kyselyä" tuossa ja se näkyi armotta kellossa.

Sitten siirryttin radalle 2:

Tämä oli ehkä hiukan kinkkisempi, ainakin tuntui siltä, että vääriä ratoja (lähinnä koira karkasi kepeille liian aikasin)  tuli ehkä enemmän. Tässä koutsin ideana oli, että hyppy 6 olisi ns. "kulmakivi" miettiä kiertääkö sen ylä- vai alapuolelta kepeille. Mutta kuten saattaa arvata, näillä kulmilla ja välimatkoilla kaikilla oli ehdottomasti nopeampaa ja helpompaa ottaa koira hypyn alapuolelta (taas piirrustuksesta katsottuna) kepeille. Jos kepit olisivat ylempänä, tilanne voisi olla ihan toinen. Mutta tässäkin saatiin vertailtua sitten lähinnä eri ohjauksia. Esimerkiksi leikatako vitosen takana vai valssata ennen sitä. Suurimmalle osalla taisi takaaleikkaus olla nopein, mutta erot olivat hyvin pieniä. Myös pakkovalssia neloselle koitettiin, mutta siinä tuntui olevan aika paljon ongelmia useimmilla.

Jälleen kerran kisattiin itseään vastaan, mutta koska aikoja on kirjuri ottanut niin hyvin ylös, niin mainittakoon, että tälläkin radalla nopein oli mini Nipsu, huikaiseva 5.15 sekkaa ja makseista nopein taas Into 5.65. Into teki myös nopeimman radan kierrättämällä kutonen yläpuolelta kepeille 6.03 sekkaa. Mainittakoon vielä, että jos ekalla radalla Isla jäi vähän enemmän muista, niin tällä radalla oltiinkiin sitten hienosti Inton peesissä ajalla 5.84 s.

Enempää ei sitten tällä kertaa ehditty  ja radat 3 ja 4 jäi kotitehtäviksi. 4:n  teinkin ihan sitä varten "samaan radansuunnitteluputkeen". Mutta toivottavasti näistäkin, mitä mentiin, ohjaajat saivat ideoita, miten kannattaa omalla koiralla ottaa suunnilleen vastaavat kohdat kun kohdalle sattuu, siis tiukat käännökset hypyltä vastakkaiseen suuntaan. Ja miettii sitä miten niistä saa sujuvammat ja nopeammat. Kello on tässä armoton. Ihan aina kun se helpommalta ja ehkä lyhyemmältä vaikuttanut tapa ei olekaan se nopein.

Kotitehtäviksi jääneet radat, ensin rata 3:

Tässä voi miettiä miten ottaa hypyt 5 ja 7. Itse ottaisin vitosen yläpuolelta, mutta keppejä on taas varottava. Silloin tulee hyvä linja kutoselle ja seiskalle, ja seiska sitten oikealta puolelta, saadaan suora linja kasille ja kepeille. Voi myös yrittää toisia reittejä, jotka saataisvat olla hivenen lyhyempiä (ainakin vitosen kohdalla), mutta reitit ei niin suoria.

Sitten rata 4:

Tässä lähinnä, miten ohjaat ja ehdit ohjata kutosen (kummalta puolelta) putkeen. Oikea puoli varmaankin nopeampi (kun koira todennäköisesti hyppää valmiiksi sille puolelle vinossa hypyssä, eikä matkakaan vaikuta pidemmältä), mutta vaarana putken väärä pää, jos ohjaaja jäljessä

Reeni-iloa!

- TRa