Elokuun viimeisen päivän rääkkitreeneihin osallistui koko keskiviikon ryhmä, eli; Anu & Nipsu, Laura & Isla, Mappe & Raita, Pekka & Spot, Tommi & Satiainen ja Miia & Wäinö. Rääkkääjänä toimi Kati.

Radaksi olin valinnut ProCaniksen Marialta ja Markolta törkeästi pöllimäni radan, jolla olin itse hikoillut edellisenä päivänä. Radalla oli 29 estettä ja mielestäni sopivassa suhteessa, vauhtia, hallintaa ja tiukkoja paikkoja.

Rääkki-teeman henkinen piina otettiin heti alkuun. Varmistettuani, että kaikki tietävät ratajärjestyksen annoin tututustumisaikaa huikeat kolme minuuttia. Ajan lyhyyttä korostaakseni huutelin aina sopivin väliein väliaikoja ja muistutin ajan kulumisesta. Tutustumisen jälkeen keräsin kaikki ympärilleni ja sitten piti syntymäpäivän mukaan arvotussa järjestyksessä kertoa aina seuraavat viisi estettä radalta ilman että katsoi radalle. Tämä onnistui kaikilta hyvin.

Ensin tehtiin sellaiset noin viiden minuutin kierrokset niin, että virheestä rata poikki ja uudelleen alusta. Tällä kiekalla Pekka ja Spot taisivat olla ainoat, jotka selvittivät radan loppuun asti. Tommi ja Satiainen ja Miia ja Wäinökin pääsivät muistaakseni aika pitkälle.

Seuraavaksi sellainen kierros, jossa jokainen sai valita radalta 2-3 kohtaa, joita halusi tehdä erikseen. Suosituin taisi olla puolivälin todella tiukka kepeillevienti, muitakin kohtia toki tehtiin.

Lopuksi sitten vielä kisanomainen ratasuoritus. Virheestä sai jatkaa, mutta kisanomaisesti. Tässä nähtiin ainakin Miian ja Wäinön hieno nolla, Tommin kipeällä reidellä loppuun asti taisteltu suoritus ja Anun ja Nipsun melkein ehjä rata.

Rääkin vastapainoksi syötiin (taas!) kakkua, tällä kertaa Nipsun valionarvojen kunniaksi. Talven harjoittelumaksukassaankin kilahti euro poikineen ainakin Mapen, Tommi ja Pekan suusta livahtaneiden ärräpäiden myötä.